26. heinäkuuta 2009

Metallia ja Metallicaa

Olinpas eilen Sonispheressä Porissa - ja oli muuten ihan kertakaikkisen mahtavaa! Olin ehkä ihan vähän yllättynytkin, sillä musiikki ei koskaan ole varsinaisesti ollut mikään henkireikä minulle, ja minun on aina jotenkin vaikea tutustua uuteen musiikkiin - ei, koska odottaisin sen olevan huonoa, vaan koska koen sen vaan niin vaikeaksi. Jostain syystä se levy täytyy aina kuunnella kymmeniä kertoja ennen kuin siihen pääsee sisälle, ja tuo koko prosessi on jotenkin niin pitkä ja vaivalloinen ja hankala pistää käyntiin. Siksipä kuuntelenkin paljon vanhaa ja tuttua musiikkia, luotan siihen hyväksi havaittuun, vaikka tiedän menettäväni paljon. Arvostan ja kuuntelen mielelläni kuitekin ihan mitä tahansa musiikkia lajista riippumatta, mutta täytyy minun myöntää, että kyllä se askelta raskaampi musiikki iskee paljon kovempaa kuin ihan perus-pop.

Anywho, elämäni ekat festarit, ja heti mut heitettiin hevi-kansan pariin: alkuun vähän hirvitti, kun en tosiaan tiennyt ollenkaan mitä odottaa. Oppaina minulla oli kuitenkin Veli-mies sekä Sisso miehensä kera, joten parhaan mahdollisen intron sain kyllä tuohonkin maailmaan - eikä Metallica ole ymmärtääkseni ollenkaan huono aloitus tuolla suunnalla. Linkin Parkhan oli jo ennestään tuttu (no joo, tokihan Metallicankin tiesin, mutta enpä minä niitä kertosäkeitä enempää osannut mukana mylviä - Linkin Parkkia muistin sentään vieläkin jonkin verran), sitä ensimmäistä levyänsä olen kuunnellut paljonkin, joten oli aika hieno nähdä heidätkin, mutta olihan se Metallica ihan omassa luokassaan! Ja olihan se tällaiselle rookiellekin mahtavaa nähdä ja kuulla, kun 60,000 ihmistä huutaa täyteen ääneen "seek and destroy!", jotta koko naapurusto varmasti kuulee, ketkä siellä oikein soittivatkaan. Aivan älyttömän mahtavaa! Ei se pieni tihkusadekaan jaksanut haitata, kun oltiin kuitenkin sadetakein varustauduttu.

Kotona oltiin tuossa vähän ennen puoli kolmea, vaikka keikka loppui jo yhdentoista jälkeen: ruuhkat olivat siis mahtavat, ja kilometrien autoletka varmasti ihmetyksen aihe niille kolmelle öiselle vastaantulijalle, jos eivät tienneet mistä me kaikki oltiin tulossa. Olisi ollut mahtavaa nähdä se autojono yläilmoista, mahtoi olla aikamoinen näky sekin.

Olen tänäänkin ollut aika fiiliksissä tuosta eilisestä, oli kyllä aivan mahtavan mukavaa. Niin, taidanpa huomenna poiketa levykauppaan sitä pirun Metallicaa hakemaan.

Ei kommentteja: