20. marraskuuta 2007

Luentomuistiinpanoja

Tänään olikin sitten taas vallan mainio päivä, tuon eilisen vastapainoksi. Pitkä, mutta kovin mukava. Eilen illalla tosiaan otti niin päähän koko opiskelu, kun tuntui siltä, etten saa taas mitään aikaan. Tämänpäiväiset luennot + seminaari muistuttivat taas, miten mahtavan kivaa tämä kaikki oikeastaan voikaan olla.

Aamupäivä alkoi Torts-luennolla, missä uusi luennoitsija oli ottanut Mr. Horrocksin paikan. Aluksi vähän harmitti, sillä pidän Mr. Horrocksista todella kovasti, mutta eipä tämä uusikaan tuttavuus vaikuttanut yhtään pöllömmältä. Aiheissa siirryttiin nyt siihen kurssin vaikeimpaan ja suurimpaan osa-alueeseen, eli laiminlyönteihin, negligence (tai mitä se ikinä onkaan suomeksi). Saas nähdä, putoaako tämä tyttö kyydistä. Tähän asti olen pitänyt kurssista kovasti ja olen toivottavasti ainakin suurin piirtein mukana.

Luennon jälkeen suuntasin saman kurssin seminaariin. Nuo seminaari-tilanteet ovat siis verrattavissa ihan suomalaisiin luokkaopetustilanteisiin (ainoana erona huomattavasti pienemmät ryhmät): meille annetaan ennakkotehtäviä mitkä pitää valmistella, ja seminaarissa ne käydään sitten läpi seminaarijohtajan johdolla. Torts-kurssin oman ryhmäni seminaarijohtajana toimii juurikin Mr. Horrocks, jonka vetämät seminaarit ovat osoittautuneet aivan loistavan viihdyttäviksi ja opettaviksi - vähän vastaavasti kuin viime vuonna Prof. Hollandin vetämät Legal Method -seminaarit ja luennot. Meillä on myös hyvä ryhmä koossa, saadaan ihan kunnon keskustelujakin noihin seminaareihin. Pidän kovasti, ovat varsin piristäviä. Ja samalla sain myös huomata, että vaikka tein tuon seminaaritehtävän eilen kovin tokkuraisena, olin silti saanut kasaan ihan hyvän vastauksen ja kaikki olennaiset viittauksetkin. Tuli hyvä mieli.

Päivä päättyi Land Law'n luentoon, jossa siinäkin vaihtui luennoitsija. Tästä olen iloinen, sillä en pysynyt ollenkaan edellisen luennoitsijan mukana, mistä syystä olen vähän eksyksissä tuon koko kurssin kanssa. Puikkoihin tarttui tänään oma seminaarijohtajani Mr. Higgins. Mr. Higgins on erittäin hyvä ja selkeä luennoitsija, ja kaikin puolin mukava mies, mutta. Hän on (paremman sanan puutteessa) hassu. Hän on pitkä ja laiha mies, joka on kuin sekoitus Pulmusien Al Bundya ja koomikko Steve Carellia - yhtään valehtelematta. Hänellä on hyvin suurieleisiä ja näyttäviä maneereja, sekä erittäin eloisat kulmakarvat, mitkä tekevät hänestä suorastaan riemastuttavan seurattavan. Hänellä on myös tapana kulkea ympäri luentosalia/seminaariluokkaa ja katsoa opiskelijaa suoraan silmiin selittäessään. Ja nyökkäillä ja nostella kulmakarvojaan. Ja vaihdella äänenpainoaan ja -korkeuttaan. Itse olen jo tottunut tähän (ensimmäiset seminaarit tosin vaativat kaiken tahdonvoiman, että selvisin niistä läpi kunnialla - nauratti niin pirusti, että huulet olivat muutaman kerran lähes verillä, kun täytyi purra jotain, etten nolannut itseäni ihan täysin), ja selvisin luennostakin jo pelkällä kestohymyllä. Edessäni istuvalla poikaporukalla sen sijaan oli aikamoisia hankaluuksia keskittyä luentoon - he kiemurtelivat penkeissään ensimmäisen puolituntisen ja tyrskähtelivät niskat aivan tulipunaisina. Normaalisti tämä ärsyttäisi ainakin itseäni ihan suunnattomasti, mutta ei tänään. Aivan selkeästi eivät olleet ennen tavanneet Mr. Higginsiä, enkä ollenkaan ihmettele, että se salin etuseinustalla elehtivä ilmestys riemastutti. Olisi minuakin naurattanut, jos en olisi osannut varautua. Mr. Higgins on hassu mies.

Kämpille selvisin vasta seitsemän jälkeen, ja nyt väsyttää. Väsyttää niin vietävästi, että taidan keittää kupin teetä, käpertyä peiton alle ja katsoa jonkun leffan. Ja mennä aikaisin nukkumaan.

(Niin, samoilla luennoilla käy muuten niin Adrien Brodya muistuttava kaveri, että ihan huimaa. Pelastaa päivän kuin päivän!)

Ei kommentteja: