Paha päivä

Aamulla oli taas sellainen olo, että olisi vain tehnyt mieli vetää verhot ikkunan eteen ja käpertyä peiton alle koko päiväksi. No, olisi ehkä kannattanut.

Puolen päivän aikaan raahauduin kauppareissulle, Tesco on siis noin vartin kävelymatkan päässä, eli ihan perus kauppareissu. Koko viikonlopun satoi, ja niin satoi vielä tänäänkin, mutta sateenvarjon kanssa ja kumpparit jalassa pärjää aika hyvin. Ongelmat alkoivatkin vasta kassajonossa, odottaessani maksuvuoroa tavarat jo hihnalla: multa oli lähteä taju siinä paikassa. Ihan yllättäen. Silmissä sumeni ja korvat äänet tuntuivat tulevan jostain kaukaa. Pääsin lopulta pakkaamaan kamat kassiin ja maksamaan kassaneidille (kortilla, suoranainen ihme, että sain pinin näpyteltyä oikein), siinä vaiheessa oli jo lähteä jalatkin alta. Koppasin kassin kainaloon, harpoin pois kassalta ja lysähdin ulko-ovien vieressä olevalle penkille. Kun jalat taas kantoivat marssin kahvioon, ostin appelsiinimehun ja nielaisin lompakossa säilyttämäni Buranan, ihan varmuuden varuksi (migreenikohtaukset tuppaavat nykyään alkaa näillä huimauksilla). Istuskelin kahviossa vartin verran, kunnes uskalsin lähteä kävelemään takaisin kämpille päin. Loppupäivä sujuikin sitten sellaisessa puolisumussa (ymmärrys ei sentään mennyt tällä kertaa, keväällähän minulta meni päiväksi kyky ymmärtää englantia tällaisen huimauskohtauksen ja sitä seuranneen migreenin seurauksena). Enää en säikähtänyt ihan samalla tavalla kuin ensimmäisellä kerralla, lähinnä otti päähän: minähän en pyörry julkisella paikalla oli ainoa ajatus, joka tuossa kassajonossa seistessä pyöri päässä.

Että tällaista tänään.