Kiirettä

Olen ihan halkipoikkiuupunut. Joulu ei sitten ollutkaan ihan yhtä rauhaisa ja leppoisa kuin olin toivonut, satoi vettä, eivätkä lahjatkaan oikein täysin mieleisiä (kyllä, siinä vaiheessa kun se joulun tunnelma on mennyttä ja on vietetty tunti vessassa pyyhkimässä silmiä vessapaperiin sitä toivoisi, että edes ne lahjat pelastaisivat jotain), mutta ei siitä sitten sen enempää. Turha siinä on tarpeettoman kauaa rypeä, vaikka päähän ottaakin varmasti vielä kauan.

Veikkaa oli kuitenkin mukava nähdä, kuten aina. Paljon tuli toki naurettua ja välillä oli varsin mukavaakin. Tykkään itse asiassa tästä velipojan heilastakin, varsin mukava ja viihdyttävä tapaus kyseessä. Enää en kuitenkaan erehdy viettämään yhtäkään joulua kaksin äidin kanssa, en vaan pärjää kanssaan kahdestaan.

Kiirettä on pitänyt kotiinpaluusta asti, enkä ole ehtinyt netissäkään pyöriä (kuten en yleensäkään kotona ollessani). Nyt onkin sitten rästissä kymmeniä blogeja luettavaksi, foorumeita kahlattavaksi ja asioita hoidettavaksi - ihan liikaa. Jalat on taaperrettu uuvuksiin - itse asiassa jo viime perjantaina -, ja sama tahti tuntuisi jatkuvan nyt pyhien jälkeenkin. Taidan olla uupuneempi kuin arkena.

Enkä saa unta. Unirytmini on täysin sekaisin, enkä millään jaksaisi korjata sitä. Suututtaa.